Eilen juhlittiinkin sitten aika huolella.
Ravintola Teatterin kautta Jumo Jazz Clubille.
Olutta, vodkaa ja viinaa. Olo onkin sen mukainen nyt.
Yksi vastaus artikkeliin “Krapulaheikkous”
Kommentit on suljettu.
Sometimes the truth hurts. And sometimes it feels real good.
Kyllä se siitä. Itselläni tuo yleensä lähtee millä on tullutkin. Kuitenkin jossain vaiheessa pitää maksaa hauskasta oma hintansa. Kysymys kuuluukin, kuinka pitkälle voi ja uskaltaa maksua venyttää.
Itse ajattelin venytellä vielä vähän aikaa …